Tämä viikko menee selkeästi kun yritän ottaa kiinni mitä jäi tekemättä kun olin kipeänä. Huh mikä homma. Onneksi on jotain mitä odottaa - perjantaina tapaan joukon ystäviäni ja toivon mukaan illasta tulee hauska ja rentouttava!

Exän kanssa väännöt jatkuu, en tiedä oikein mistä nyt tuulee kun ihan joka asiasta pitää vängätä ihan periaatteen vuoksi. Oma suosikkini oli kun itse asia oli exänkin mielestä kunnossa mutta en ollut lainannut hänen aikaisempaa sähköpostia sanasta sanaan joten siitä piti tietenkin huomauttaa, ennen kuin pystyi myöntämään että alun perin sopimamme asia olikin kunnossa. Plaah.

Lasten kesätoiminta on lähtenyt odotettua paremmin liikkeelle, on ihana tunne kun lapset viihtyvät, ja kerrankin tuntuu ettei ole minuuttikiire kotiin työpäivän päätteeksi vaan jos on jotain kesken voin tehdä sen tarvittavat 5 min ylimääräistä eikä lykätä hommaa seuraavalle päivälle kuten yleensä. Se on sitä arjen ylellisyyttä.

Hieman räkäinen olo on edelleen, mutta selkeästi lääkkeet alkavat vaikuttaa, ja hyvä niin. Sitä totaalista tukossa oloa ei kyllä olisi jaksanut kovin pitkään. Tänään on viimeinen päivä antibioottikuuri, hiphei ja hurraa sille.