Känkkäränkkä

Olipa kerran pieni paha noita
Känkkäränkkä nimeltään
se huvittelee syömällä rusinoita
ja iskemällä kepillään
Se on niin pieni että aikuiset ei pysty sitä näkemään
mutta lasten luokse se mielellänsä tulee kyläilemään

- Mikko Alatalo, Harri Rinne, 1979
 
Tuli ihan ex mieleen tästä klassikosta. Taitaa tosiaan olla exällä känkkäränkkäpäivä, toivottavasti laulun mukaan tulisi vain kerran viikossa. Mikään ei taas ole hyvin ja uhkauksia tulee sähköpostitse. Onneksi en enää pahemmin pelästy niistä vaan näen ne vain isotteluna. Onkohan sitten kotona ongelmia ja kukas sopivampi kiukuteltava kuin minä, vai ehkä ex vain tuntee että ote alkaa livetä ja keinolla millä hyvänsä saatava se uudelleen?
 
Jos ei joutuisi elämään noiden juttujen kanssa melkein säälisin ihmistä ettei osaa elää elämäänsä ja nauttia siitä vaan joutuu roikkumaan kiinni menneisyydessä hinnalla millä hyvänsä.