Kyllä on taas voimat kortilla.

Lapsen asiat etenee hyvin, mutta vaatii edelleen minulta paljon järjestelyjä. Lempipuuhaani on tietenkin maisemakonttorissa meidän perhehistoriikin kertominen. Odotan kyllä hirveästi että asiat normalisoituisivat, mitä sekin nyt sitten tarkoittaa.

Ex on taas kerran aloittanut rähinäkautensa. Ensin otti taas koville kun sain taas haukut niskaani. Vähäksi aikaa jäi taas sellainen tunne että mihin rinnakkaistodellisuuteen olen tipahtanut! Kun ex vain kivenkovaa täysin vakuuttavasti selittää asioita joista minä TIEDÄN etteivät ne ole tosia, mutta kun toinen uskoo asiaansa tarpeeksi pieni osa minua palaa siihen väkivaltaan mitä avioliiton aikaan on, ja osa minua miettii että olenko minä nyt oikeasti tehnytkään noin?

Onneksi nämä tipahtamiset kestävät vähemmän aikaa eivätkä ole enää niin syviä. Terapia ilmeisesti on auttanut. Kun hieman mietin asiaa muistan että tuollaista se oli silloinkin, ex syyttää minua asioista jotka eivät pidä paikkaansa. Onneksi nykyään pääsen sitä turvaan omaan kotiini.

Olen taas vetänyt yhteydenpidon täysin minimiin, jotta saadaan tilanne kunnolla rauhoittumaan. Katsotaan nyt alkaako ex ajan mittaan taas käyttäytymään minua kohti, ehkä alkaa ehkä ei. Oikeastaan en jaksa pahemmin välittää.

Huomasin pyöritteleväni silmiä kun ex soittaa koskien lasten asioita täysin tyhjänpäiväisestä asiasta. En uskaltanut jättää vastaamatta koska tilanne olisi voinut olla akuuttikin. Mutta jotenkin se oletus mikä exällä on että hänen ei tarvitse ottaa selvää mitään lapsen hoidoista koska minähän olen tietosanakirja joka tietää kaiken ja jos en tiedä otan selvää hänelle. Mutta miksi turhaa tehdä niin koska minähän nyt kuitenkin teen sen kun ei ole vaihtoehtoja.