Aivan uskomatonta... räkätauti jyllää TAAS. Ei edelliset ole koskaan 100% parantunutkaan, mutta silti. Taas tuntuu että pää on täynnä räkää, jyskyttää ja koko ajan niistämässä. Ei todellakaan ole kivaa. Voimat alkaa olemaan loppu kaiken juoksemisen ja sairastamisen kesken, ja kai se niin on että siitä kierteestä on sitten vaikea päästä eroon. Koko ajan on tunne etten ehdi kaikkea, ja valitettavasti se ei edes ole tunne vaan täysi totuus. En kerta kaikkiaan enää ehdi joka paikkaan minne pitäisi, mutten tiedä mistä voisi nipistääkään. Kaikki extra on karsittu jo kauan aikaa sitten.

Ex jatkaa valitsemallaan linjalla, eli on vaikeaakin vaikeampi. Voimat on nyt kaiken kanssa niin loppu että tekisi mieli sanoa exälle että sinä voitit ja antaa olla. Ongelmana on ettei se riitä, ei ole mitään mitä voin tehdä jotta tämä loppuisi, tai mitään mitä voisin sanoa. Ei lapsen huono olo katoa lakaisemalla ongelma maton alle jottei minulla olisi niin paljon tekemistä. Se kai tässä surullisinta on kun tuntee että juoksee hamsterin juoksupyörässä, täysin ilman päämäärää mutta pääsemättä poiskaan. Tuntuu että muut pyörittää pyörää ja minä vain juoksen perässä